torstai 13. marraskuuta 2014

Joulukauden avaus ja pienet liikkeet

Ilman muuttoa alkaisin jo pikkuhiljaa laittamaan joulua kotiin. Ainakin jotain kauniita valoja olisin laittanut. Nyt kuitenkin kun muutto on parin viikon päästä, ei mitään viitsi tähän asuntoon laittaa. Uudessa kodissa onkin vauhdilla pistettävä tavarat paikoilleen, jotta saan laittaa sinne joulun tunnelmaa ajoissa. Loppujen lopuksi joulunaika on niin lyhyt, että alan nautiskella siitä mielelläni ajoissa. Heti vuoden vaihtumisen jälkeen taika häviää, eikä koristeet, laulut ja herkut tunnu enää oikein miltään. Mielellään sitä suuntaa katseen jo uuteen alkaneeseen vuoteen.

Pientä joulufiilistä kuitenkin tänään itselleni sain. Kävimme neidin kanssa aamulla kaupassa, enkä mitenkään voinut vastustaa vastapaistettuja tähtitorttuja. Torttu siis pussiin ja glögihyllyn kautta kassalle. Ja miten maistuikaan ihanalle! Säästelin tämän hetken siihen kun tyttö oli nukahtanut päikkäreille, jotta pääsin nauttimaan kaikessa rauhassa. Silmät kiinni olisi melkein voinut kuulla joulumusiikin ja kuvitella, että ikkunasta näkyisi tumma tähtitaivas ja valkoisena kimaltava pakkashanki. 

Kesken tämän ihanan tunnelmoinnin, alkoi masussa tuntua hassua pikkuista jumpsutusta. Taisi glögi maistua jollekkin muullekkin! Olen kyllä tuntenut satunaisia liikkeitä jo jokusen viikon, mutta näissä oli jo melkoisesti voimaa. Jos käsi olisi sattunut olemaan vatsan päällä, voi olla, että pienet potkut olisivat tuntuneet käteen asti. Rakastan sitä tunnetta kun joku myllää vatsani sisällä. Nautin näistä hetkistä todella paljon, sillä hyvin todennäköisesti lapsiluku on täynnä tässä perheessä, kunhan tämä pieni on saatu maailmaan. Siinä ajatuksessa on myös hitunen haikeutta, sillä pienten potkujen aiheuttamaa tunnetta ei voi kokea mitenkään muuten.

Ihanat uudet pallovalot pääsivät glögihetken ajaksi koekäyttöön.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti